Japanin perinteiset aseet ja nykyaikainen itsepuolustus
Johdanto
Japanin perinteiset aseet, eli kobudō (古武道 – ”muinaiset sotataidot”), kertovat sekä historiasta että filosofiasta. Niitä käyttivät samurait, munkit, vartijat ja tavalliset kyläläiset. Lisäksi monet näistä aseista ovat yhä harjoittelussa dojoin tatamilla.
👉 Lue myös artikkelimme: Dojo merkitys Japanissa.
Hanbō (半棒 – ”puolikas sauva”)
- Merkitys: han = puolikas, bō = sauva. Pituus noin 90 cm.
- Historia: käytössä erityisesti Edo-kaudella.
- Materiaalit: tammi, saarni, joskus bambu.
- Kantaminen: vyön (obi) takana tai satulassa.
- Mestarit: Takeda Sokaku (Daitō-ryū).
- Taktiikka: lyönnit päillä, heitot ja nivelten hallinta.
- Edut: monipuolinen ja helposti kuljetettava.
- Haitat: lyhyempi ulottuvuus kuin bōssa.
Tambo (短棒 – ”lyhyt sauva”)
- Merkitys: neljäsosa bō: noin 30–45 cm.
- Historia: käytetty poliisin ja kyläyhteisöjen aseena.
- Materiaalit: kovapuu, metalli.
- Taktiikka: iskut hermopisteisiin, torjunnat, lukot.
- Nykyään: verrattavissa teleskooppipatukkaan.
Jō (杖 – ”keppi”)
- Merkitys: noin 128 cm pitkä sauva.
- Historia: Musō Gonnosuken kehittämä, Shintō Musō-ryūssa.
- Taktiikka: nopeampi kuin bō, yhdistää torjuntoja ja iskuja.
- Mestarit: Musō Gonnosuke, jonka kerrotaan voittaneen Miyamoto Musashin.
- Harjoittelu: jōjutsu ja aikijō.
Bō (棒 – ”sauva”)
- Merkitys: täyspitkä sauva, noin 180 cm.
- Historia: talonpoikien ja munkkien tärkeä ase.
- Taktiikka: laajat liikeradat, kauas ulottuvat iskut.
- Edut: pitkä ulottuvuus.
- Haitat: vaikea kuljettaa ja piilottaa.
Shakujo (錫杖 – ”munkin sauva”)
- Merkitys: sauva, jonka päässä on metallinen koriste ja renkaita.
- Historia: buddhalaisten munkkien ase ja symboli.
- Taktiikka: eläinten karkottaminen, rituaalit, iskut.
Shuriken (手裏剣 – ”käden sisäinen terä”) ja bō-shuriken
- Merkitys: salainen heittoterä, bō-shuriken = metallipiikki.
- Historia: käytössä samuraiden ja ninjojen keskuudessa.
- Materiaalit: karkaistu teräs.
- Taktiikka: häirintä, haavoittaminen, huomion harhautus.
- Haitat: vaikea oppia, rajoitettu teho.
Tantō (短刀 – ”lyhyt miekka”)
- Merkitys: alle 30 cm pituinen tikari.
- Historia: suosittu Kamakura-kaudella samuraiden aseena.
- Materiaalit: tamahagane-teräs.
- Taktiikka: lähitaistelu, viimeinen puolustus.
- Nykyään: osa aikijutsun harjoituksia.
Wakizashi (脇差 – ”sivumiekka”)
- Merkitys: lyhyt miekka, 30–60 cm.
- Historia: osa daishō-paria (katana + wakizashi).
- Käyttö: rakennuksissa ja varalla, kun katanaa ei voinut kantaa.
Katana (刀 – ”miekka”)
- Merkitys: japanilainen sapeli, 60–80 cm.
- Historia: samuraiden tärkein ase 1300-luvulta lähtien.
- Materiaalit: taottu tamahagane.
- Mestarit: Miyamoto Musashi.
- Taktiikka: leikkaukset, pisto, kata.
- Symboli: samurain sielu.
Tessen (鉄扇 – ”rautaviuhka”)
- Merkitys: metallilla vahvistettu viuhka.
- Historia: samuraiden ja naisten ase.
- Taktiikka: yllätysase, torjunta ja lyönnit.
Kusari-fundō (鎖分銅 – ”ketju ja paino”)
- Merkitys: lyhyt ketju painoineen.
- Historia: käytössä vartijoilla ja sotureilla.
- Taktiikka: sidonta, aseiden hallinta, lyönnit.
- Haitat: vaatii suurta taitoa.
Nawa (縄 – ”köysi”)
- Merkitys: köysi, käytetty hojōjutsussa.
- Historia: samuraiden ja poliisin menetelmä vankien sitomisessa.
- Materiaalit: hamppu, puuvilla.
Modernit sovellukset koulussamme
Perinteet elävät myös nykyajassa. Koulussamme opetamme:
- sotilas- ja viranomaiskoulutusta: tonfan käyttö, käsiraudat, ohjausvälineet, suojakilvet, pakkopaita,
- itsepuolustuskursseja: arjen esineiden hyödyntäminen – avaimet, kynä, sanomalehti, kirja, vyö, sateenvarjo, kävelykeppi.
👉 Tutustu myös itsepuolustuskursseihimme.
Johtopäätös
Japanin perinteiset aseet ovat osa historiaa ja filosofiaa. Kuitenkin ne voivat toimia myös inspiraationa modernille itsepuolustukselle ja viranomaiskoulutukselle.
Lopuksi voidaan todeta, että ase ei ole ratkaiseva – tärkeintä on harjoittelijan asenne, kurinalaisuus ja kyky käyttää taitoa vastuullisesti.
📚 Lähteet
- Draeger, D. (1973). Classical Weaponry of Japan. Weatherhill.
- Mol, S. (2003). Classical Fighting Arts of Japan. Kodansha.
- Ratti, O. & Westbrook, A. (1973). Secrets of the Samurai. Tuttle.
- Friday, K. (1997). Legacies of the Sword. University of Hawaii Press.
Vastaa