Samurai Edo-kauden haarniskassa katanakokoelman edessä – perinteinen japanilainen aseistus ja budōn symboli.

Japanin perinteiset aseet ja nykyaikainen itsepuolustus

Japanin perinteiset aseet ja nykyaikainen itsepuolustus


Johdanto

Japanin perinteiset aseet, eli kobudō (古武道 – ”muinaiset sotataidot”), kertovat sekä historiasta että filosofiasta. Niitä käyttivät samurait, munkit, vartijat ja tavalliset kyläläiset. Lisäksi monet näistä aseista ovat yhä harjoittelussa dojoin tatamilla.

👉 Lue myös artikkelimme: Dojo merkitys Japanissa.


Hanbō (半棒 – ”puolikas sauva”)

  • Merkitys: han = puolikas, bō = sauva. Pituus noin 90 cm.
  • Historia: käytössä erityisesti Edo-kaudella.
  • Materiaalit: tammi, saarni, joskus bambu.
  • Kantaminen: vyön (obi) takana tai satulassa.
  • Mestarit: Takeda Sokaku (Daitō-ryū).
  • Taktiikka: lyönnit päillä, heitot ja nivelten hallinta.
  • Edut: monipuolinen ja helposti kuljetettava.
  • Haitat: lyhyempi ulottuvuus kuin bōssa.

Tambo (短棒 – ”lyhyt sauva”)

  • Merkitys: neljäsosa bō: noin 30–45 cm.
  • Historia: käytetty poliisin ja kyläyhteisöjen aseena.
  • Materiaalit: kovapuu, metalli.
  • Taktiikka: iskut hermopisteisiin, torjunnat, lukot.
  • Nykyään: verrattavissa teleskooppipatukkaan.

Jō (杖 – ”keppi”)

  • Merkitys: noin 128 cm pitkä sauva.
  • Historia: Musō Gonnosuken kehittämä, Shintō Musō-ryūssa.
  • Taktiikka: nopeampi kuin bō, yhdistää torjuntoja ja iskuja.
  • Mestarit: Musō Gonnosuke, jonka kerrotaan voittaneen Miyamoto Musashin.
  • Harjoittelu: jōjutsu ja aikijō.

Bō (棒 – ”sauva”)

  • Merkitys: täyspitkä sauva, noin 180 cm.
  • Historia: talonpoikien ja munkkien tärkeä ase.
  • Taktiikka: laajat liikeradat, kauas ulottuvat iskut.
  • Edut: pitkä ulottuvuus.
  • Haitat: vaikea kuljettaa ja piilottaa.

Shakujo (錫杖 – ”munkin sauva”)

  • Merkitys: sauva, jonka päässä on metallinen koriste ja renkaita.
  • Historia: buddhalaisten munkkien ase ja symboli.
  • Taktiikka: eläinten karkottaminen, rituaalit, iskut.

Shuriken (手裏剣 – ”käden sisäinen terä”) ja bō-shuriken

  • Merkitys: salainen heittoterä, bō-shuriken = metallipiikki.
  • Historia: käytössä samuraiden ja ninjojen keskuudessa.
  • Materiaalit: karkaistu teräs.
  • Taktiikka: häirintä, haavoittaminen, huomion harhautus.
  • Haitat: vaikea oppia, rajoitettu teho.

Tantō (短刀 – ”lyhyt miekka”)

  • Merkitys: alle 30 cm pituinen tikari.
  • Historia: suosittu Kamakura-kaudella samuraiden aseena.
  • Materiaalit: tamahagane-teräs.
  • Taktiikka: lähitaistelu, viimeinen puolustus.
  • Nykyään: osa aikijutsun harjoituksia.

Wakizashi (脇差 – ”sivumiekka”)

  • Merkitys: lyhyt miekka, 30–60 cm.
  • Historia: osa daishō-paria (katana + wakizashi).
  • Käyttö: rakennuksissa ja varalla, kun katanaa ei voinut kantaa.

Katana (刀 – ”miekka”)

  • Merkitys: japanilainen sapeli, 60–80 cm.
  • Historia: samuraiden tärkein ase 1300-luvulta lähtien.
  • Materiaalit: taottu tamahagane.
  • Mestarit: Miyamoto Musashi.
  • Taktiikka: leikkaukset, pisto, kata.
  • Symboli: samurain sielu.

Tessen (鉄扇 – ”rautaviuhka”)

  • Merkitys: metallilla vahvistettu viuhka.
  • Historia: samuraiden ja naisten ase.
  • Taktiikka: yllätysase, torjunta ja lyönnit.

Kusari-fundō (鎖分銅 – ”ketju ja paino”)

  • Merkitys: lyhyt ketju painoineen.
  • Historia: käytössä vartijoilla ja sotureilla.
  • Taktiikka: sidonta, aseiden hallinta, lyönnit.
  • Haitat: vaatii suurta taitoa.

Nawa (縄 – ”köysi”)

  • Merkitys: köysi, käytetty hojōjutsussa.
  • Historia: samuraiden ja poliisin menetelmä vankien sitomisessa.
  • Materiaalit: hamppu, puuvilla.

Modernit sovellukset koulussamme

Perinteet elävät myös nykyajassa. Koulussamme opetamme:

  • sotilas- ja viranomaiskoulutusta: tonfan käyttö, käsiraudat, ohjausvälineet, suojakilvet, pakkopaita,
  • itsepuolustuskursseja: arjen esineiden hyödyntäminen – avaimet, kynä, sanomalehti, kirja, vyö, sateenvarjo, kävelykeppi.

👉 Tutustu myös itsepuolustuskursseihimme.


Johtopäätös

Japanin perinteiset aseet ovat osa historiaa ja filosofiaa. Kuitenkin ne voivat toimia myös inspiraationa modernille itsepuolustukselle ja viranomaiskoulutukselle.

Lopuksi voidaan todeta, että ase ei ole ratkaiseva – tärkeintä on harjoittelijan asenne, kurinalaisuus ja kyky käyttää taitoa vastuullisesti.


📚 Lähteet

  • Draeger, D. (1973). Classical Weaponry of Japan. Weatherhill.
  • Mol, S. (2003). Classical Fighting Arts of Japan. Kodansha.
  • Ratti, O. & Westbrook, A. (1973). Secrets of the Samurai. Tuttle.
  • Friday, K. (1997). Legacies of the Sword. University of Hawaii Press.


Discover more from Doshira

Subscribe to get the latest posts sent to your email.


Comments

Vastaa

Discover more from Doshira

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading